ALKUKIRJAIN
VÄLIMERKIT
- PILKKU
- Listauksen osien välissä
- toiseksi viimeisen ja viimeisen osan väliin ja-/tai- konjunktio
- Huomenna kylään tulevat Mia, Petra ja Kati
- Mukaan pääsee Petri, Jussi tai Aarne
- Päälauseen ja sivulauseen välissä
- pilkku + alistuskonjunktio (että, jotta, koska, kun, jos)
- Hän lukee ahkerasti, jotta pääsisi opiskelemaan syksyllä
- haluisin kanin, koska ne ovat helpppo hoitoisia
- myös jos sivulause on alisteinen toiselle sivulauseelle (rinnasteisten väliin ei tule pilkkua)
- osaatko kertoa, mistä löytäisin kartan, josta näkisin kaupungin nähtävyyksiä
- pilkku + relatiivipronomini (mikä, joka)
- ostin eilen laukun, joka oli parempi kuin kuvittelin
- hän saattaa menettää ajolupansa, mikä on erittäin harmillista
- pilkku + epäsuorakysymys (tuleeko, kuka, mikä)
- han halusi tietää, kuka osaisi valmistaa leivonnaiset
- Kahden päälauseen välissä mikäli niillä ei ole yhteisiä lauseenjäseniä - jos taas yhteisiä lauseenjäseniä löytyy pilkkua ei tule
- rakenteeltaan kokonaiset päälauseet - ei yhteisiä lauseenjäseniä
- Ministeri vastasi yleisön kysymyksiin, ja hänen avustajansa kirjoitti vastaukset
- Tieteellinen kirjoitus julkaistaan aina omalla nimellä, ja vain hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa voi turvautua nimimerkkiin
- ei rakenteeltaan kokonaiset - löytyy yhteinen lauseenjäsen
- Ministeri vastasi yleisön kysymyksiin ja pyysi avustajaansa kirjaamaan vastaukset paperille (yhteinen jäsen ministeri)
- Tytöt saapuivat paikalle sovittuun aikaan ja pojat hiukan myöhemmin (yhteinen jäsen saapua)
- Mutta/Vaan - pilkku valinnainen
- vanhan suosituksen mukaan pilkkua tulia aina käyttää
- ostin ystävälleni lahjaksi farkut, mutta ne olivatkin liian suuret
- Jos päälauseen verbi 1./2. persoonassa tai passiivissa - pilkku valinnainen
- luin kokeisiin parisen tuntia (,) ja tunsin osaavani jo kaiken tarpeellisen
- Lainauksen ja johtolauseen välissä, kun lainaus tulee ennen johtolausetta
- "Haluaisin päästä oikeisiin töihin", haastateltava totesi yllättäin.
- "Haluan päästä oikeisiin töihin!" haastateltava huudahti
- huuto/kysymysmerkin jälkeen ei pilkkua
- Puhuttelun, selvennyksen ja selitteen erottamiseksi
- selitteenä kuvaus: Jääkiekko, suomalaisten lempilaji, saa tunteet roihiamaan.
- selitteenä lajinimine: Suomalaisten lempilaji, jääkiekko, saa tunteet roihuamaan.
- ei selitettä: Suomalaisten lempilaji jääkiekko saa tunteet roihuamaan.
- PUOLIPISTE
- Kun piste tuntuu liian vahvalta ja pilkku liian heikolta voidaan käyttää puolipistettä
- kahden itsenäisen, mutta selkeästi yhteen kuuluvan lauseen välissä - sama aihe, eri näkökulmat
- Arpapelivoitto toi taloudellista varmuutta perheeseen; henkiset arvot pysyivät ennallaan
- PISTE
- Lopettaa toteavan virkkeen
- piste on toteavan virkkeen lopetusmerkki
- Kesä loppui lyhyen tänä vuonna.
- Hän kysyin alkaako loma jo huomenna.
- Lopusta katkaistut lyhenteet
- lyhenne muodostuu katkaisemalla sana lopusta ja lisäämällä piste
- esim. (esimerkiksi)
- puh. (puhelinnumero)
- vrt. (vertaa)
- Järjestysluku
- 5. sija, 15. luku, 20.06.1998
- KOLME PISTETTÄ ...
- tunnesävyinen vihjailuun perustuva välimerkki, jolla voidaan osoittaa, että lause on jätetty kesken
- jos unohdat taas hääpäivämme, niin...
- KAKSOISPISTE:
- käytetään ennen luetteloa, esimerkkiä, täydennystä tai selitystä
- Minulla on kaksi tavoitetta: päästä kouluun syksyllä, ja hankkia töitä kevääksi
- jos jäljessä seuraa samaan kokonaisuuteen kuuluvia virkkeitä, ne alkaa isolla alkukirjaimella
- käytetään johtolauseen jäljessä ennen suoraa lainausta
- Ohjaaja kysyi näyttelijöiltään: "Oletteko valmiina antamaan kaikkenne?"
- KYSYMYSMERKKI
- Kysymyslauseen päättövälimerkki - ilmauksen perässä, joka on luonteeltaan kysymys, ei kuitenkaan epäsuorakysymys
- Sataako ulkona vettä?
- Osaatko jo sanoa, mitä lähdet opiskelemaan?
- HUUTOMERKKI
- vahva virkkeen päättömerkki, huomiomerkki
- käytetään voimakkaiden käskyjen, kieltojen, varoitusten ja huudahdusten kanssa
- Asiaton oleskelu kielleytty!
- Ai, miten hienoa!
- Muistathan ostaa paperia!
- AJATUSVIIVA –
- vaikutus lukemisen rytmiin, erottaa irrallisen lisäyksen
- Hän sai – kaikkien odotusten vastaisesti – kiitettävän arvonan
- rajakohtien ja osapuolten välissä
- 10 –20 -vuotiaat
- klo 10 –16
- Suomi – Ruotsi -maaottelu
- voi osoittaa sanan poisjättöä
- Voi p–!
- Kahta ajatusviivaa käyettään suoran lainauksen osan poisjätön merkkinä
- Oi Suomi – – Sinun päiväs koittaa
- vuorosanaviiva
- – ilman toivoa ei ole hyvä elää
- LAINAUSMERKIT ""
- Suoranlainauksen molemmin puolin merkitään launausmerkit
- "Oi Suomi, katso, Sinun päiväs koittaa
Yön uhka karkoitettu on jo pois"
- teoksen nimen voi merkitän lainausmerkein, jos nimi olisi muutoin vaikea havaita tekstistä (vaihtoehtona nimen kursivointi)
- "Myyrän" myynti räjähti käsiin
- Myyrän myynti räjähti käsiin
- osoittaa ilmauksen poikkeavan muusta tekstistä/olevan peräisin muualta
- Antti "kanki" Kaikkonen
- Lähdettekö reissuun taas teidän "autolla" (ironia)
- Listauksen osien välissä
- toiseksi viimeisen ja viimeisen osan väliin ja-/tai- konjunktio
- Huomenna kylään tulevat Mia, Petra ja Kati
- Mukaan pääsee Petri, Jussi tai Aarne
- Päälauseen ja sivulauseen välissä
- pilkku + alistuskonjunktio (että, jotta, koska, kun, jos)
- Hän lukee ahkerasti, jotta pääsisi opiskelemaan syksyllä
- haluisin kanin, koska ne ovat helpppo hoitoisia
- myös jos sivulause on alisteinen toiselle sivulauseelle (rinnasteisten väliin ei tule pilkkua)
- osaatko kertoa, mistä löytäisin kartan, josta näkisin kaupungin nähtävyyksiä
- pilkku + relatiivipronomini (mikä, joka)
- ostin eilen laukun, joka oli parempi kuin kuvittelin
- hän saattaa menettää ajolupansa, mikä on erittäin harmillista
- pilkku + epäsuorakysymys (tuleeko, kuka, mikä)
- han halusi tietää, kuka osaisi valmistaa leivonnaiset
- Kahden päälauseen välissä mikäli niillä ei ole yhteisiä lauseenjäseniä - jos taas yhteisiä lauseenjäseniä löytyy pilkkua ei tule
- rakenteeltaan kokonaiset päälauseet - ei yhteisiä lauseenjäseniä
- Ministeri vastasi yleisön kysymyksiin, ja hänen avustajansa kirjoitti vastaukset
- Tieteellinen kirjoitus julkaistaan aina omalla nimellä, ja vain hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa voi turvautua nimimerkkiin
- ei rakenteeltaan kokonaiset - löytyy yhteinen lauseenjäsen
- Ministeri vastasi yleisön kysymyksiin ja pyysi avustajaansa kirjaamaan vastaukset paperille (yhteinen jäsen ministeri)
- Tytöt saapuivat paikalle sovittuun aikaan ja pojat hiukan myöhemmin (yhteinen jäsen saapua)
- Mutta/Vaan - pilkku valinnainen
- vanhan suosituksen mukaan pilkkua tulia aina käyttää
- ostin ystävälleni lahjaksi farkut, mutta ne olivatkin liian suuret
- Jos päälauseen verbi 1./2. persoonassa tai passiivissa - pilkku valinnainen
- luin kokeisiin parisen tuntia (,) ja tunsin osaavani jo kaiken tarpeellisen
- Lainauksen ja johtolauseen välissä, kun lainaus tulee ennen johtolausetta
- "Haluaisin päästä oikeisiin töihin", haastateltava totesi yllättäin.
- "Haluan päästä oikeisiin töihin!" haastateltava huudahti
- huuto/kysymysmerkin jälkeen ei pilkkua
- Puhuttelun, selvennyksen ja selitteen erottamiseksi
- selitteenä kuvaus: Jääkiekko, suomalaisten lempilaji, saa tunteet roihiamaan.
- selitteenä lajinimine: Suomalaisten lempilaji, jääkiekko, saa tunteet roihuamaan.
- ei selitettä: Suomalaisten lempilaji jääkiekko saa tunteet roihuamaan.
- Kun piste tuntuu liian vahvalta ja pilkku liian heikolta voidaan käyttää puolipistettä
- kahden itsenäisen, mutta selkeästi yhteen kuuluvan lauseen välissä - sama aihe, eri näkökulmat
- Arpapelivoitto toi taloudellista varmuutta perheeseen; henkiset arvot pysyivät ennallaan
- Lopettaa toteavan virkkeen
- piste on toteavan virkkeen lopetusmerkki
- Kesä loppui lyhyen tänä vuonna.
- Hän kysyin alkaako loma jo huomenna.
- Lopusta katkaistut lyhenteet
- lyhenne muodostuu katkaisemalla sana lopusta ja lisäämällä piste
- esim. (esimerkiksi)
- puh. (puhelinnumero)
- vrt. (vertaa)
- Järjestysluku
- 5. sija, 15. luku, 20.06.1998
- KOLME PISTETTÄ ...
- tunnesävyinen vihjailuun perustuva välimerkki, jolla voidaan osoittaa, että lause on jätetty kesken
- jos unohdat taas hääpäivämme, niin...
- KAKSOISPISTE:
- käytetään ennen luetteloa, esimerkkiä, täydennystä tai selitystä
- Minulla on kaksi tavoitetta: päästä kouluun syksyllä, ja hankkia töitä kevääksi
- jos jäljessä seuraa samaan kokonaisuuteen kuuluvia virkkeitä, ne alkaa isolla alkukirjaimella
- käytetään johtolauseen jäljessä ennen suoraa lainausta
- Ohjaaja kysyi näyttelijöiltään: "Oletteko valmiina antamaan kaikkenne?"
- Kysymyslauseen päättövälimerkki - ilmauksen perässä, joka on luonteeltaan kysymys, ei kuitenkaan epäsuorakysymys
- Sataako ulkona vettä?
- Osaatko jo sanoa, mitä lähdet opiskelemaan?
- vahva virkkeen päättömerkki, huomiomerkki
- käytetään voimakkaiden käskyjen, kieltojen, varoitusten ja huudahdusten kanssa
- Asiaton oleskelu kielleytty!
- Ai, miten hienoa!
- Muistathan ostaa paperia!
- vaikutus lukemisen rytmiin, erottaa irrallisen lisäyksen
- Hän sai – kaikkien odotusten vastaisesti – kiitettävän arvonan
- rajakohtien ja osapuolten välissä
- 10 –20 -vuotiaat
- klo 10 –16
- Suomi – Ruotsi -maaottelu
- voi osoittaa sanan poisjättöä
- Voi p–!
- Kahta ajatusviivaa käyettään suoran lainauksen osan poisjätön merkkinä
- Oi Suomi – – Sinun päiväs koittaa
- vuorosanaviiva
- – ilman toivoa ei ole hyvä elää
- Suoranlainauksen molemmin puolin merkitään launausmerkit
- "Oi Suomi, katso, Sinun päiväs koittaa
Yön uhka karkoitettu on jo pois" - teoksen nimen voi merkitän lainausmerkein, jos nimi olisi muutoin vaikea havaita tekstistä (vaihtoehtona nimen kursivointi)
- "Myyrän" myynti räjähti käsiin
- Myyrän myynti räjähti käsiin
- osoittaa ilmauksen poikkeavan muusta tekstistä/olevan peräisin muualta
- Antti "kanki" Kaikkonen
- Lähdettekö reissuun taas teidän "autolla" (ironia)
LYHENTEET
YHDYSSANAT
- kahden tai useamman sanan muodostama kokonaisuus - kokonaisuus on yhden käsitteen nimitys (bussipysäkki, autokoulu)
- Yhteen kirjoitus
- vakiintunut tietty merkitys (äidinkieli on haastava oppiaine) - terminä
- termimäisyys (harmaalokki) - eläinlajina
- Erilleen kirjoitus
- korostaa, että alkuosa viittaa konkreettiseen yksilöön (äidin kieli oli kipeä) - viittaa yksilöön
- tai ominaisuuteen (katso tuota harmaata lokkia) - viittaa lokin väriin ei lajiin
- SÄÄNNÖT
- yhdyssanan osien välissä ei voi olla:
- muita sanoja (esim. adjektiivit) - linja kaunis auto
- liitepartikkeleita (-kin, -pas) - linjakinauto, linjapasauto
- osa tiukkoja, rikkomattomia sääntöjä:
- kun yhdyssanoista ensimmäinen sana on perusmuodossa oleva substanttiivi sanat kirjoitetaan AINA yhteen
- linja-auto, mäkihyppy, nuoruusvuodet, raskausarvet
- osa liukuvampia - voidaan kirjoittaa yhteen tai erikseen (voi syntyä merkityseroja eri kirjoitusasuilla)
- kun ensimmäinne sana on adjektiivi - korkeakoulu - korkea koulu
- muussa kuin perusmuodossa - vedenkulutus - veden kulutus
NOMINATIIVIALKUISET YHDYSSANAT
|
SUBSTANTTIIVEJA (kirjoitetaan aina yhteen, yleensä erikoistunut ilmaus)
-sanoina loisto, huippu tyyppiset ilmaukset vahvistavat jälkimmäistä sanaa, joten yhteen
-huomioi joidenkin sanojen erityiset, vain yhdyssanoissa käytettävät muodot (nais, herras, hyttys, uima)
-kulta, parka, poloinen, raasu tyyppiseen loppuvat ja alkuosana substantiivi
|
mäkihyppy, kirjahylly, pankkikortti, päiväpeite, lumisade, rannerengas,
onnettomuustutkintalautakunta,
huippukokki, loistohuvila
uimahalli, herrasmies, hyttysmyrkky
Pipsakulta, Pipsa kulta, koiraparka, koira parka (yhteen tai erikseen)
|
ADJEKTIIVEJA (osa alkuosan adjektiiveista taipuu, osa ei)
-kun perusmuotoinen adjektiivi kuvailee substantiivia tavallisesti erilleen (vihreä pelto, harmaa hylje)
-jos taas ne muodostavat merkityskokonaisuuden kuten lajinimen yhteen! (harmaalokki, harmaahylje, vanhapoika, korkeakoulu)
-yhteen, jos lopussa adjektiivi ja alussa pikkusana (ruti, uppo), jota ei voi käyttää yksinään -- huom kuitenkin (tuiki ja ani) on suositeltu kirjoitettavaksi erilleen!
|
tähtikirkas, huippuhyvä, hyvännäköinen, kaksivuotias, isoäiti,
harmaa talous, pimeä raha, villi kortti ja kylmä sota - vakiintuneita ilmauksia, jotka kuitenkin kirjoitetaan erilleen!
jääkylmä, hapanimelä, tulikuuma, viisivuotias (jälkiosassa adjektiivi, jota alkuosa määrittää)
rutikuiva, typöyhjä, upporikas, läpimätä
--- tuiki tavallinen, ani harva
|
VERBEJÄ (vain vähän), monet esiintyvät vain joissakin taivutusmuodoissa
|
allekirjoittaa, esipestä, irtisanoa, painekyllästetty puu, biohajoava,
|
NUMERAALEJA
|
kolmekymmentä, kuusisataa, satatuhatta
|
YHDYSVIIVALLA!
Sama vokaali alkuosan lopussa ja jälkiosan alussa (aa, oo, ee, ii)
|
linja-auto, ylä-ääni, perhe-elämä,
|
Toisena osana erisnimi (Anna, Fazer)
|
Anna-Kaisa, Sampo-pankki, Otto-automaatti
|
Alkuosana kirjain, merkki, tms. (A, &)
|
B-rappu, &-merkki, kissa-sana
|
Alkuosana hankalasti hahmottuva vierassana (flow)
|
flow-tila (vertaa kuitenkin citykani ja dopingtesti)
|
Osat ovat keskenään rinnastettavissa
|
laulaja-lauluntekijä, mansikka-banaanismoothie
|
Yhteinen osa on jätetty pois
|
Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa
|
Moniosainen alkuosa
|
tee se itse-kurssi, kokkaa itse-kurssi
|
Osapuolet
|
opettaja-oppilas-suhde
valmentaja-valmennettavasuhde
opettajan ja oppilaan suhde
|
Selvyyden vuoksi käytettävä
|
koripalloilijoiden Aasian-leiri, Kaisan Intian-stipendi
|
- MUUT TAPAUKSET
- GENETIIVIALKUINENN ADJEKTIIVI
- yhteen, jos jälkiosana adjektiivi + merkitys kuvallinen/muutoin kivettynyt
- raudanluja, kuvankaunis, taivaansininen, langanlaiha, verenpunainen, kirkkaansininen, hyvantahtoinen, vanhanaikainen
- HUOM! - metrin levyinen, isöäitini näköinen, yötaivaan sininen
- muut adjektiivi/pronomini alkuiset voidaan kirjoittaa joko yhteen tai erikseen
- hyvän näköinen - hyvännäköinen
- sen hetkinen - senhetkinen
- MUU KUIN NOMINATIIVI- TAI GENETIIVIALKU (harvinainen)
- yhteen, mitä vakiintuneempi merkitys!
- voimassaolo, työssäoppiminen, maahanmuuttaja, allekirjoittaa, pöytiintarjoilu
- PARTIKKELIT + VAJAATI TAIPUVIEN SANOJEN YHDISTELMÄT - ERILLEEN!
- niin kuin, sen sijaan, ennen kuin, hujan hajan
- HUOM! jos jälkiosana PÄIN voidaan kirjoittaa myös yhteen
- eteenpäin, sinnepäin, tännepäin - eteen päin, sinne päin, tänne päin
- VERBIEN INFINITIIVIMUOTO - ERILLEEN!
- läsnä olessa, poissa olevat, huomioon ottaen, edellä mainittu, lukuun ottamatta
- HUOM! - abstraktiksi muuttuneet sanaparit yhteen
- silmiinpistävä epäkohta, poissaoleva katse
NUMEROILMAUKSET
VIERASSANAT
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti